Nuorisotakuun toteutumiseen liittyy
useita kysymyksiä. Suomessa on arviolta jo yli 50 000 alle 25-vuotiasta
nuorta ilman koulutus- tai työpaikkaa. Uuden nuoristakuun on määrä korjata
tilanne. Mutta mistä työllistymistä edellyttävä koulutus, kun samalla
vähenntään 7000 koulutuspaikkaa? Tilanteen helpottamiseksi puhutaan
syrjäytymistä ehkäisevästä etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta,
mikä on myönteistä aktivointia sinänsä. Nuoristakuun järjestäminen tulee
olemaan kuntien vastuulla samalla kun niiden määrärahoja leikataan satoja
miljoonia. Jo nyt lakisääteiset tehtävät kuormittavat kuntien taloutta.
Kuntauudistukseen kohdistetaan suuria toiveita, mutta se on yhä
sekavammassa tilassa eikä sillä tulla saavuttamaan
tavoiteltuja säästöjä, palveluiden parantumisesta puhumattakaan.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vanhuspalvelulain säätäminen oli
miltei surkuhupaista seurattavaa. Aluksi laissa piti olla määrätty mitoitus
koskien hoitohenkilömäärää hoidettavaa vanhusta kohti. Sitten se muuttui
asetuksen tasoiseksi, mutta sekin vesitettiin pelkäksi suositukseksi. Julkinen
vanhustenhuolto on kriisissä, jos ei jopa hyvivointivaltion häpeätahra.
Laitoshoidossa vanhukset saavat liian usein hoitoa, jota voidaan
kutsua heitteillejätöksi. Esimerkkinä käyköön säästäminen vaippojen
määrissä, ruokailun ja ulkoilun puutteessa sekä ylilääkityksemisessä,
jonka avulla vanhukset voidaan pitää rauhallisina. Yhä useampi ja yhä
huonokuntoisempi siirretään kotihoidon varaan, joka ei pysty nykyisellään
vastaamaan tarpeeseen. Tässä yksityiset palveluntuottajat ovat löytäneet hyvän
tavan kerätä voittoa. Yhä suurempi osuus vanhusten palveluasunnoista
on ulkoistettu suurille yksityisille yrityksille. Vain
varakkaimimmalla vanhuksilla on mahdollisuus niissä asua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti