maalaus Anja Welin |
1800-luvun lopulla Suomen naiset taistelivat äänioikeuden puolesta, ja vuonna 1907 maahan saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Meillä naisille se oli ensimmäisiä koko maailmassa heidän sinnikkään taistelunsa ansiosta.
Tänä päivänä, 2000-luvulla tuntuu, että osa tästä
taistelusta on mennyt hukkaan. Entistä selvemmin näyttää siltä,
että kapitalistinen järjestelmä on esineellistänyt naisen. Nainen on
kautta historian ollut katseen kohde, mutta niin ovat miehetkin aikanaan
olleet. On jo biologinen tosiasia, että erityisesti naisen kauneus
on lisännyt hänen haluttavuuttaan. Tämä näkyy vanhoissa maalauksissa
ja veistoksissa, miehiä unohtamatta.
Tästä saavutetusta tasa-arvoisesta asemasta huolimatta
nainen on edelleen esine, jolle mainonta, media mukaan lukien tyrkyttää ikuista
nuoruutta ja kauneutta. Täytyy näyttää 30-vuotiaalta 70-vuotiaana kuten Jane
Fonda ja hiusten on hulmuttava runsaina kuin peruukki.
Kauneudenhoitotuotteet ovat uskomattoman kannattavaa liiketoimintaa.
Ranskan rikkain ja eräs maailman rikkaimmista naisista on suuren
kosmetiikkayrityksen L'Orealin omistaja. Ihmeellistä kyllä, naistenlehdet
tekevät edelleen hyvin kauppansa. Nyt markkinoille on ilmestynyt uusi,
pelkästään laiduttamiseen liittyvä lehti.
Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan pitkät ja hoikat naiset
menestyvät muita paremmin työelämässä, julkisuudesta puhumattakaan. Mitä
suomalaiseen nykykirjallisuuteen tulee, lähes poikkeuksetta myyntilistojen
kärjen ovat vallanneet nuoret, kauniit naiset. Elokuvat ja myös
tv-sarjat esittävät
lihavat naiset koomisina ja joviaaleina, usein
kokkeina tai muuna juurevana palvelusväkenä, samalla kun yläkerran
herrasväen naisilla on ampiasvyötärö. Eikä tämä päivä tee poikkeusta.
Ei tarvitse kaukaa etsiä esimerkkejä siitä, miten nuori nainen voi olla
miehelleen meriitti, jopa statussymboli.
Miksi naiset suostuvat tähän? Nuorten naisten
keskuudessa yhteiskunnallinen tietämys tuntuu olevan hatarampaa kuin joitakin
vuosikymmeniä sitten, ja kaikenikäisille shoppailu on mieluisin harrastus.
Tältä ainakin tuntuu, jos joskus uskaltautuu ostoskeskusten fanaattiseen
hullunmyllyyn. Voiko tästä syyttää kaikkialle tunkeutuvaa kaupallisuutta, vai
sitä naiskuvaa, jota meille edelleen tyrkytetään? Kaikkien ihmisten, niin
miesten kuin naistenkin kohdalla voi puhua luopumisen vaikeudesta,
väistämättömästä nuoruuden menettämisestä, joka tuntuu erityisesti koskevan
naisia. Kaikkia naisia ei voi edellä mainitulla tavalla syyllistää. On
uljaasti kamppailevia pienituloisa yksinhuoltajaäitejä ja rohkeasti eläneitä
vanhoja naisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti