Demokratia merkitsee kansanvaltaa; se on meillä välillistä
valtaa, jossa äänestäjät valitsevat itselleen päättäjät. Oman nykyhallituksemme
kokoaminen oli kovan tuskan takana, ja siitä syntyi kuuden puolueen epäpyhä
allianssi, jossa on mukana puolueita oikealta vasemmalle. Kaksi suurehkoa
puoluetta toisin vaihtoi keskenään paikkaa oppositiosta hallitukseen ja suuren
vaalivoiton saanut perussuomalaiset ei voinut EU-vastaisen kantansa
vuoksi hallitukseen mennnä. Muille hallituspuolueille europolitiikka on
kelvannut.
Suomen järjestelmä poikkeaa monien muiden maiden
poliittisista järjestelmistä, jotka enemmän tai vähemmän edustavat oikeisto-
tai vasemmistokoalitioita. Britanniassa ovat vallassa joko Labour tai
konservatiivit, nyt liberaaleilla täydennettynä. Näin myös Ruotsissa,
jossa hallituksessa on oikeistolainen Moderaterna
tai sosiaalidemokraattinen puolue, pikkupuolueilla täydennettyinä.
Ruotsissa on käytössä pitkät listat, ja henkilön sijasta äänestetään puolueen
tiettyyn järjestykseen asettamaa ehdokasta.
Mm. näissä maissa äänestäjä tietää etukäteen,
minkälaista politiikkaa kyseinen puolue edustaa. Oma järjestelmämme
ei tätä etukäteen kerro, mitä voi pitää äänestäjän pitämistä pimennossa.
Näin kävi meillä tätäkin hallitusta muodostettaessa. Six-pack -hallitus
osoittaa, että meillä oikeiston ja vasemmiston erot ovat lähes häipyneet.
Kompromisseista syntyy sumeaa politiikkaa, jonka tavoitteita äänestäjä ei
tunnista. Meillä kokoomus on nyt suurin puolue, ja se määrittelee
hallituksen toiminnan heikon vasemmiston tyytyessä sen harjoittamaan
politiikkaan.
Hallitusyhteistyö on tähän asti sujunut rakoilematta, mutta
sosiaalidemokraatit ovat yrittäneet irtiottoa erityisesti sosiaalipolittiikkaan
liittyvissä asioissa. Vasemmistoliitto otettiin SDP:n apupuolueeksi, mutta se
on ollut melko vaimea eikä sen painoarvo riittäisikään oikeiston hegemoniaa
kyseenalaistamaan. Sen oppositioaikoja tulee ikävä. SDP:n kannattajakunta muodostuu
pitkälti keski-iän ylittäneestä työväestöstä, vasemmistoliitto kilpailee
vihreiden kanssa nuorten urbaanien, koulutettujen ihmisten kannatuksesta.
Järjestelmä ei ole terve, kun ihmiset eivät tiedä,
minkälaiselle politiikalle antavat äänensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti